Viime viikonvaihteessa kuvailin hieman yläkerran kammaria. Eivät nämä mitään ihmeellisiä ole, mutta laitan niitä nyt tännekkin. Kaappi vasemmalla on minun mammani peruja, se on minulle tärkeä. Maalasin sen osmo colorilla hieman tummemmaksi alkuperäisestä. Seinävaatteen ompelin aikoja sitten, mutta se on loppukäsittelyä vailla. Olen ajatellut tikkaavani vapaalla kirjonnalla nuo valkoiset reunukset, mutta se on jäänyt. Minulla on maalla yksi ompelukone, jolla voisin sen tehdä. Aina on kuitenkin muuta puuhaa... Kirstu on miehen vanhempien peruja samoin keinu. Seinäkellon punoin ruskeasta rottingista ja laitoin servettilakalla taustan kiinni ennen, kuin aloitin punomisen.
Nurkkakaapin sain hyvältä ystävältäni. Se oli alunperin vihreä, mutta se on käsitelty samalla aineella, kun muutkin huonekalut. Siis tuo sänkykin oli alunperin mäntyinen. Peili on vintistä löydetty ja on ihanan kulunut pinnastaan.
Pönttöuunilla huone lämpiää tarvittaessa.
Savikaartion olen tehnyt joskus 2000-luvun alkupuolella....
Puureunuksilla kehystetty taulu on mielestäni hieno, en nyt muista alkuperää...
Toisen huoneen puuhellan päällä on Wanha tuohiröttönen, miehen vaarin tekemä. Tekivät näihin aikoinaan mämmiä...
Keittiössä on vielä talviverhot. Kanaliinakin on savikanan seurana...
Savikanan on tarkoitus mennä kanalan ikkunalle, kun saan pestyä sieltä ikkunat ja rakennettua ikkunalaudan. (entisen kanalan, siellä ei nykyään ole kuin ikkunanpokia säilössä) odotellen Inspiraatiota...